Edellispäivän linnakierrokselle jatkoa. Eikä nämä aivan heti onneksi lopu, kun Saksassa on yli 25 000 palatsia, linnaa ja linnoitusta sekä yli 2000 luostaria.
Marraskuun linnakierroksella katselimme vajaat 20 linnaa. Tuon reilun viikon reissun kuvat ovat vielä läpikäymättä. Vuosien aikana on aika monta muutakin linnaa, linnaketta ja luostaria katseltu. Suosikki linnojeni kärkeä ovat Residenzschloss Ludwigsburg, Burg Hohenzollern, Schloss Lichtenstein ja Hohenzollernschloss Sigmaringen. Ei ole oma ykkössuosikki edes upeissa maisemissa oleva tunnettu turistipaikka Schloss Neuschwanstein.
20.3.2022: Olimme hiljaisen ja hyvin nukutun yön jälkeen saaneet herätä kuvan maisemissa. Ulkona aurinko porotti ja lintuset olivat keväästä innoissaan.
Lähdimme heti aamusta reippailemaan. Rakastan Saksan sunnuntairauhaa. Kaupatkin ovat kiinni. Se on niin ihanaa, kun on yksi päivä viikossa virallisesti pyhitetty rauhoittumiseen. On vapaus vaan laiskotella tai lähteä kiireettömästi ulkoilemaan. Sunnuntai aamupäivisin saksalaiskylät ovat kuolleen hiljaisia. Yleensä ruokaravintolatkin avaavat ovensa vasta myöhempään iltapäivällä.
Burg Hohenrechbergin linna ei ollut vielä auki joten jatkoimme matkaa.
Tästä suoraa linnuntietä on matkaa Zürichiin 180kn, Innsbruckiin 210kn, Roomaan 800km, Barcelonaan 1000km,..
Olimme edellispäivänäkin saaneet ihastella näitä hienoja kukkulamaisemia eli Swabian ja Franconian vuoria.
Rechbergin laella oli St. Maria pyhienvaelluskirkko, hautausmaa, näköalatasanne, sodan muistomerkki ja ravintola.
Tästä matkaa Pariisiin 500km, Lontooseen 750km, Osloon 1250km,..
Laskeuduimme vuorelta alas ja vielä matkalla ihastelimme näitä maisemia.
Suunnilleen tämä kartan Ritarin polku kierrettiin.
Jatkoimme matkaa ajateltuun tämän päivän pääkohteeseen. Kevät oli todella, kun kukkasia oli päivä päivältä enemmän ja jotkut puutkin jo kukkivat.
Ihmettelin jo kaukaa mökkiauton ikkunasta miksi Kloster Lorchin pihalla on valkoisia telttoja ja autoja kukkulalla paljon. Lähemmäs päästyä kaupunkia parkkipaikat olivat täynnä ja ihmisiä kävellen menossa luostarille päin. Me ei edes ylös kukkulalle lähdetty jonottamaan. Mökkiauton saimme parin kilometrin päähän parkkiin. Netistä tutkimme, että luostarilla on tänä viikonloppuna puutarhamessut. Tulimme siihen tulokseen, että luostarin jätämme tällä reissulla katselematta. Ei me lähdetä tuollaiseen ihmispaljouden keskelle tämmöisenä aikana.
Vauhdista otettu kuva mukavan näköisestä pankkirakennuksesta.
Linnat ja luostarit eivät häviä. Niitä oli kotimatkallakin monen kukkulan päällä. Yhteen kuvaankin sai vauhdista kaksi mahtumaan.
Kiitollisine mielin palasimme viikonloppureissulta kotiin. Olimme taas nähneet monta kaunista näkymää sekä nähneet uusia asioita vieläpä kivassa kevätsäässä.
©Soleil
Ps. Edellispäivän kävelyretki.
Aina viikonloppureissukin on suuri elämys. On kyliä ja kaupunkeja 2-3 kilometrin välein, jopa tiheämmin. Kukkuloilla, metsissä ja peltoaukeilla kaikenlaista säilytettyä entisaikojen historiaa sekä nykyaikaa. On mahtavat puitteet ulkoiluun. Minulla on usein jopa tunne, että sitä on aina viikonloppureissullakin Saksassa ulkomaanmatkalla vaikka kotona onkin, kun nähtävää kiinnostavaa ja uutta on niin paljon.
https://soleilinretket.blogspot.com/2022/03/18-2032022-joka-paikassa-on-nahtavaa.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti