4-6.3.2022: Suo-, nummi- ja lampimaisemia

 Pfrunger -Burgweiler Ried luonnonsuojelualue on lounais-Saksan toiseksi suurin kosteikko- ja nummialue. Saimme ihmetellä metsästä löytyviä taideteoksia.

Olimme aamupäivällä tehneet mukavan metsäretken opas-Kissan ja Ketun kanssa rotko- ja jokimaisemissa, 4-6.3.2022: Oppaana Kissaja seuralaisena Kettu. Iltapäivällä ajelimme toiseen luontokohteeseen, jossa maisemat olivat tasaisemmat.

Ajelimme tälle parkkipaikalle. josta lähdimme sitten pienelle kierrokselle.

Ensin suuntasimme korkeuksiin katselemaan maisemia tornista, Bannwaldturm.

Noustavana oli 219 porrasta ja 38.8 metriä ylöspäin. Helpostihan se sujui.

Kivat olivat maisemat, mutta vuoret eivät näkyneet, kun Bodensee-järvi nostatti usvaa eteen. Perjantai-iltana vuoret näkyi vähän saavuttaessamme yöpaikkaamme parkkipaikalle.

Mukavia luonnontilassa olevia maisemia.

Pitemmänkin lenkin olisi voinut kävellä, mutta oli katseltava yöpaikka ja nälkäkin kurni jo vatsaa.

Voi kuinka kiitollinen olen näistä saksalaisista maalaismaisemista. Ne ovat niin kauniita ja siistin näköisiä. Peltoalueet ovat hyvin hoidettuja. Kukkuloilla on monesti koristuksena linna tai kirkko. Luonnon rauhaa ja luontopaikkoja löytyy paljon, joka paikasta. Voi ajatella, että joka pellon ja metsän laitamilla on ulkoiluparkkipaikka. Joka pellolla ja metsässä on merkittyjä reittejä, niin teitä pyöräilyyn ja polkuja kävelyyn. Tätä kaikkea ihmettelen vielä yhdentoista vuoden jälkeenkin, kuinka täällä on luotu mahtavat puitteet ulkoiluunkin. Ei tarvitse luonnossa ryteiköissä kulkea.

Ajelimme tälle ulkoiluparkkipaikalle yöksi, jossa oli grillipaikka mökin ja vessan kera.

6.3.2022 sunnuntai aamu valkeni maa kuurassa. Pakkasta oli peräti kuusi astetta joka on talven ennätys.

Olimme Pfrungen-kylän lähellä yöpyneet. Yö oli hiljainen. Ei edes kukaan auto käynyt parkkipaikalla. Näitä kuvia ottaessa vain yksi mies ulkoilutti koiraa lähimailla. 

Ajelimme aamutoimien jälkeen tänne parkkiin ja lähdimme katselemaan nummijärvialuetta.

Kaunis mäntykuja.

Täällä lammen rannalla alkoi olemaan taidetta.

Ja metsän puolella kauniita puuveistoksia ja pieni mökki.

Kyllä näitä taideteoksia kelpasi ihmetellä.

Jos kotikulmilla asustaa majavia, mutta niiden puiden kaatojäljistä päätellen monessa muussakin paikassa tällä Saksassa. Täälläkin oli heidän kulkureittejä ja työnjälkiä useamman lammen rannalla.

Tämä oli lintujensuojelualuetta. Lintuja oli aika paljon. Ei mitään uutta lajia bongattu, eikä nähty nytkään laulujoutsenta.

Tässä meidän reitti. Oli mukava luontoviikonloppu ja aivan uusilla nurkilla.

©Soleil

 

4-6.3.2022: Oppaana Kissa ja seuralaisena Kettu

Niin hauska muisto viikonloppureissun lauantaipäivän metsäretkeltä Schmaleggin ja Rinkenburgin rotkoilla, missä tallustelimme siltojen kautta Schmaleggin vesiputoukselle.

https://soleilinretket.blogspot.com/2022/03/4-632022-oppaana-kissa-ja-seuralaisena.html

4-6-2-2022: Mökkiautoilemassa Tonavan puskissa

Ja etsimässä laulujoutsenia.

Lintukirjan mukaan laulujoutsenia pitäisi olla talvehtimassa tällä alueella Tonavan rannoilla ja lähialueilla. Kerran olemme käyneet lintukirjan vihjeen mukaan katselemassa Sveitsin ja Itävallan rajaseuduilla Bodenseellä, mutta tuloksetta. Marraskuun lomalla aamuhämärissä äänistä päätellen mökkiauton yläpuolella lensi iso laulujoutsen parvi. Kerran näimme taivalla korkealla ilmeisesti äänistä päätellen muuttomatkalla etelään olevan laulujoutsenporukan, mutta tuon loman kuvat ovat vielä tutkimatta.

Kiertelimme mökkiautolla ja teimme kävelyretkiä pitkin rantoja ja pusikoita etsien isoja valkoisia pitkäkaulaisia lintuja. 

Lintuja löytyi kyllä jopa valkoisia isoja pitkäkaulaisia, mutta ne olivat kyhmyjoutsenia.

Tähänkin oli pysähdyttävä ja käytävä katsomassa, mutta jälleen tuttuja ja jokipaikassa olevia kyhmyjoutsenia.

Sunnuntai päivä oli harmaa. Iltapäivästä ennustettiin myrskyn alkavan, jopa etelä-Saksan vuorialueille annettiin hurrikaanivaroitus.

Tämmöisiä mukavia metsäreittejä löytyy joka paikasta, Tonavan puskistakin.

Uimapaikalla oli koronan takia 2G säännöt eli täällä uivan täytyy olla rokotettu tai toipunut. Rokottamattomat eivät saa uida.

Vihreät peltomaisemat ovat ilo talvellakin. Viehättävät kylät linnoineen ja vanhoineen rakennuksineen suuri rikkaus nähdä ja kokea. Tuntea vielä tämän kaiken kodiksi ja kotimaisemiksi. Kiitollisin mielin on saatu elää, nauttia ja ihastella tätä kaikkea yli yksitoista vuotta.

Vesistöissä oli lintuja, mutta myös metsän siimeksessä tuntui olevan kevättä lintujen rinnoissa. Pikkulintuja juuri täällä metsässä runsaasti, sini- ja harmaatiaisia. Jossain räkättivät närhet taas toisaalta kuului tikan rummutus. Selvä kevään merkki on myös puskista vauhdikkaasti syöksähtelevät ja livertelevät mustarastaat joilla tuntuu olevan kovasti puuhaa ja kierre johonkin.

Jos kotikylässämme olemme ihmetelleet majavien tekemiä harvennushakkuita, niin näytti heitä asustelevan täälläkin.

Ei laulujoutsenia vaan kyhmyjoutsenia.

Tässä maanviljelijän itsepalvelukioskissa maksettiin luukkujen takana olevat kananmunat ja perunat automaattiin kortilla tai käteisellä. Muista tuotteista maksu jätettiin seinässä olevaan rahalippaaseen.

Tällä lammella oli yksi pitkäkaulainen lintu aluksi. Pian paikalle pellolta lennähti kaksi lisää, jotka sitten ärhennellen ajoivat yksinäisen kauemmas. Kevättä tällä kahdella näytti kameranlinssin läpi katsellessa olevan sydämissä. Ensin puunailivat itseään ja sitten esittelivät toisilleen kauneutta ja komeutta sekä mukavan näköisesti kaulailivat. Harmiksi nämäkin olivat tuttuja ja kotoisia kyhmyjoutsenia.

Aran oloinen ruostesorsa lennähti heti tiehensä.

Jos majavat ovat tuholaisia niin melkoista jälkeä tekevät joka paikassa myös myyrät. Hankala on jalkapallon pelaaminen tuossa kentällä. Tuuli alkoi voimistua tämän lammen tarkkailukierroksella.

Laulujoutsen jäi näkemättä myös tällä reissulla.

©Soleil